Laumallinen Rekkuja otti ilolla vastaan yhdeksäsluokkalaisen Johanneksen tutustumaan softatalossa työskentelyyn. Kahden viikon aikana Johannes opetteli koodaamaan, syömään sushia ja taisi hän myös saada pienen palon devaajan duuniin. Tältä harjoittelu Johanneksesta tuntui: 

“Olen yhdeksäsluokkalainen, tulen Ylä-Malmin peruskoulusta ja olen TET:ssä Wunderdogilla.

Päädyin Wunderdog Oy:lle TET-harjotteluun siten, että menimme koulun kanssa tutustumaan Reaktor -nimiseen firmaan. IT-ala vaikutti kiinnostavalta ja aloin kyselemään TET-paikkoja, ja Wunderilta aukeni harjoittelupaikka.

Kun tulin Wunderin toimistoon TET-haastatteluun, laitoin merkille että toimisto on kotoisan näköinen.  Pistin merkille myös, että ilmapiiri on hyvä, työntekijät ovat ystävällisiä ja tietävät mitä tekevät. Sain kahvia, mikä on aina plussaa.

Ensimmäisenä päivänä minulle esiteltiin toimiston alueet ja tutustuin heidän tekemäänsä ohjelmaan. Sain myös työläppärin kahdeksi viikoksi. Etsin ohjelmasta bugeja ruoka-aikaan asti. Kävimme ruokailemassa alakerrassa olevassa Tamarin -nimisessä ravintolassa, jonka jälkeen opettelin vähän koodausta codecademy sivustolla.

TET-päivinäni olen saanut opetusta Python -ohjelmointikielestä. Olen myös seurannut vierestä työn tekemistä. Olen oppinut myös syömään sushia ja falafelia. Huomasin myös, ettei täällä olla kovin aamuvirkkuja, sillä tulin yhtenä aamuna ensimmäisenä töihin ja laukaisin vahingossa hälytysjärjestelmän.

Koodarin, eli ohjelmoijan työ on erilaisempaa kuin luulin. Tämä työ on rentoa ja lähes päivittäin pääsee oppimaan uutta.  Luulisin, että jos koodariksi haluaa, pitää oppia suorittamaan pulmia ja olla kiinnostusta työtä kohtaan. Tekisin mielelläni isona tämänlaista työtä.

Täällä Wunderilla on ollut erittäin mukavaa ja syötävääkin löytyy, paras limppari oli ehkä kokis. Mukavinta on se, että työntekijät ovat huumorintajuisia ja heittävät hyvää läppää.

Suosittelen IT-alaa Wunderilta saadun kokemuksen mukaan.”

Johannes